Vauvanpeitto isoäidinneliöistä

Ehkä kaikkein ihaninta on tehdä käsitöitä vauvoille! Vauvat ovat hurmaavimpia olentoja maailmassa. Tämä isoäidinneliöistä virkattu vauvanpeitto on ollut kauan kesken, ja olen tehnyt sitä muiden käsitöiden väleissä ja rinnalla. Nyt se on vihdoin valmis!

Virkkasin peiton Novitan Tennessee-langasta, joka on kauniisti kiiltävää, merseroitua puuvillaa. Tennessee-langan valmistus on valitettavasti lopetettu, mutta esimerkiksi Drops Muskat -puuvillalangalla on myös paljon hempeitä värivaihtoehtoja. 

Virkkasin isoäidinneliöt kahdella hennolla väriyhdistelmällä. Joka toisen tilkun värit ovat pinkki, vaaleanpunainen, beige ja valkoinen, ja joka toisen tilkun värit koralli, vaaleankeltainen, vaalea persikka ja valkoinen. Kaikkien neliöiden uloimmat kerrokset on virkattu valkoisella, mikä antaa peitolle yhtenäisen ja raikkaan ilmeen. 

Isoäidinneliön ohjeen löydät esimerkiksi Novitalta. Ohjeessa pylväsryppäissä on kolme pylvästä ja välissä yksi ketjusilmukka, mutta virkkasin itse neliöt käyttäen neljää pylvästä ja välissä kahta ketjusilmukkaa. 

Virkkaamani peitto on neliönmuotoinen ja siinä on 6 tilkkua rinnakkain ja 6 tilkkua allekkain, yhteensä 36 tilkkua. Ompelin tilkut yhteen etupuolelta silmukoiden reunoista tylpällä neulalla. Ompeluun löytyy Dropsilta selkeä ohjevideo. Yhdistettyäni tilkut virkkasin vielä samanlaisia isoäidinneliöiden pylväsryppäitä peiton ympäri valkoisella, vaaleankeltaisella, persikalla ja viimeiseksi valkoisella.

Viimeistelin peiton söpöllä piparkakkureunuksella, joka sopii hyvin peiton perinteiseen ja romanttiseen tyyliin. Virkkasin ensin peiton ympäri yhden kerroksen kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen piparkakkureunuksen näin: Virkkaa ensimmäiseen kiinteään silmukkaan piilosilmukka, jätä 2ks väliin ja tee seuraavaan ks 6 pylvästä, jätä 2ks väliin. Toista tätä peiton ympäri.

Peitto on lahja ystäväni pienelle tyttövauvalle. Virkkasin mukaan rakkautta ja kauniita toivomuksia vauvan elämään. Tein lahjaan kortin samaa sarjaa peiton kanssa virkkaamalla vielä yhden isöäidinneliön samoilla väreillä ja liimasin sen vaalenapunaiselle kartongille.

Tervetuloa maailmaan pieni tyttö!

Kalakortti

Nappisilmä on neljävuotias ja hän saa paljon kutsuja ystäviensä syntymäpäiville. Askartelemme usein synttärisankareille kortit Nappisilmän kanssa, jos vain ehdimme. Itse askarrellut kortit ilahduttavat sekä tekijäänsä että saajaansa, ja ovat uniikkeja ja persoonallisia. 

Saimme kutsun pienen tytön meriteemaisille syntymäpäiville, ja askartelimme hänelle kalakortin. Käytimme tarvikkeita, joita meiltä löytyi kotoa, ja ideoimme kortin niiden pohjalta. Punaisen aaltopahvin keksimme leikata vanhan teepakkauksen kyljestä, ja saimme siitä kalan eviin ja pyrstöön elävän kolmiulotteisen pinnan.

Nappisilmä on nyt innostunut saksilla leikkaamisesta. Piirsin hänelle kalan osien rajat pahvin taustapuolelle ja hän leikkasi ja liimasi osat yhteen itse. Suomuiksi Nappisilmä liimasi paljetteja ja akryylitimantteja, jotka kimaltavat kauniisti. Paljetit tarttuvat helposti sormiin ja neljävuotiasta nuoremmalle lapselle ne olisivat vaikeita liimattavia. 

Kalan suuksi Nappisilmä liimasi sydänleikkurilla leikatun punaisen sydämen vaakatasossa, ja silmäksi valmiin askartelusilmän. Nappisilmä oli tosi tyytyväinen valmiiseen kalaan ja se ilahdutti myös pientä saajaansa ja muita lapsivieraita.

Poliisiauto-teemasynttärit

4-vuotissyntymäpäivät ovat ehkä elämän ihanimmat ja odotetuimmat juhlat! Neljävuotias on sen verran vanha, että ymmärtää jo odottaa juhlia ja osaa ilmaista toiveitaan - Ja toisaalta vielä sen verran pieni, että syntymäpäivässä on satumaista taikaa, lapsi on haltioissaan vähästä ja ilahtuu kaikista lahjoista. Neljävuotias on myös parhaassa askartelu- ja leivontaiässä.

Nappisilmä odotti syntymäpäiväänsä monta kuukautta, ja unelmoi, että saisi poliisiautokakun. Lupasin leipoa poliisiautokakun, ja askartelimme yhdessä poliisiautoja myös kutsukortteihin. 

Painoimme kutsukortteihin Nappisilmän jalkapohjan kuvan kartongille sinisellä askartelumaalilla. Nappisilmä rakastaa tällä hetkellä askartelussa erityisesti käden- ja jalankuvien painamista. Leikkasin oven valkoisesta kartongista ja liimasin sen etureunastaan kiinni korttiin, jolloin oven voi avata. Avautuvan oven takaa löytyy kutsukortin tervetuloteksti.

Leikkasin poliisiauton renkaat mustasta kartongista, ja Nappisilmä liimasi ne itse autoon kiinni, ja pölykapseleiksi kierrätysnapit nappirasiastamme. Poliisiauton ajovaloiksi ja hälytysvilkuiksi Nappisilmä liimasi akryylitimantit, jotka valitsimme yhdessä askartelukaupasta. Auton ikkunaan Nappisilmä liimasi askartelusilmät ja mukulakivet hän töpsötteli korttiin sormellaan harmaalla sormivärillä.

Nappisilmä laski päiviä, milloin kummit tulevat. Oli ihanaa odottaa ja valmistella synttäreitä yhdessä päivänsankarin kanssa! Tällä kertaa selvisimme juhlajärjestelyistä ilman stressiä, kun muistutin itseäni, että lapselle tärkeämpää, kuin joku yksittäinen yksityiskohta, on yhdessä tekeminen ja hyvä ilmapiiri. 

Leivoin juhliin päivänsankarin hartaasti toivoman poliisiautokakun  autonmuotoisella kakkuvuokalla, jonka löysin kirpputorilta. Usealla juhlavieraalla oli erikoisruokavalioita, joten leivoin kakun maidottomana, munattomana ja gluteenittomana. Kakkupohjan ja täytteen ohjeen löysin Kaiketonta herkuttelua -blogista ja koristelin kakun sokerimassalla.

Leivoimme myös yhdessä Nappisilmän kanssa vaaleita pipareita automuotilla, ja koristelin ne poliisiautoiksi. Kirjoitin erikoisruokavalioiden tiedot pieniin kartonkisiin poliisiautoihin, jotka tein helposti printtaamalla poliisiauton kuvat Papunetin kuvapankista ja liimaamalla ne kartongille. Tulostimme myös poliisiaiheisia värityskuvia netistä lapsivieraille väritettäväksi.

Rakastan juhlien ideointia, leipomista, askartelua ja koristelua, mutta siivoaminen on juhlajärjestelyissä heikoin kohtani. En ehtinyt imuroida villakoiria sängyn alta, ja päivänsankari ystävineen meni tietenkin juhlavaatteissaan sängyn alle piiloon!

Syntymäpäiväjuhlien jälkeen vieraiden lähdettyä Nappisilmä henkäisi: "Mun ilmapallokin on onnellinen!"

Syksypipot veljeksille

Tänään näimme Nappisilmän kanssa muuttolintuparven lentävän upeassa muodostelmassa kohti etelää. Viimeiset keltaiset lehdet putoavat puista ja punaposkiset pikkupojat tarvitsevat jo lämpimät pipot päähänsä.

Tämä on Pikkuveljen elämän ensimmäinen syksy. Tähän asti hän on usein ulkoillessamme nukkunut rattaissa päiväunia, mutta nyt hän on oppinut istumaan ja on jo päässyt mukaan hiekkalaatikolle ja leikkimään vaahteranlehdillä.

Neuloin veljeksille samanlaiset kirjoneulepipot syksyn väreissä Sandnes Garn Duo -langasta. Lanka on puoliksi merinovillaa ja puoliksi puuvillaa. Se on ihanan pehmeää ja sileää neulottavaa, eikä kutita pikkuihmisen ihoa. 

Käyttämäni sävyt ovat oljenkeltainen nro 2124 ja mariininsininen nro 5575. Väriyhdistelmä on kuin suoraan lokakuun maisemasta ja kirjoneulekuvio tulee siinä kauniisti esiin. Pidän eniten puhtaista ja raikkaista väreistä, enkä ole käyttänyt paljoa murrettuja sävyjä. Oljenkeltainen on siksi mukava laajennus värimaailmaani. 

Neuloin pipot käyttäen samaa kirjoneulekuviota, kuin viime talvena Nappisilmälle neulomassani turkoosissa pipossa, jonka ohjeen löydät blogistani täältä. Tällä kertaa käyttämäni Duo-lanka on ohuempaa kuin turkoosin pipon merinovillalanka, ja neuloin kirjoneuleen puikoilla nro 3,5 ja resorin joustinneuleen puikoilla nro 3. 

Nappisilmä on 4-vuotias, hänen päänympäryksensä on 52cm ja pipon silmukkamäärä on 128s. Pikkuveli on kahdeksan kuukautta vanha, hänen päänympäryksensä on 45cm ja pipon silmukkamäärä on 112s. Pipot ovat väljää mallia.

Tein pipoihin oljenkeltaiset tupsut pahvikiekolla, jonka halkaisija oli 6cm. Viimeistelin pipot ompelemalla resoriin ohimolle kauniit puunapit koristeeksi. 

Nyt saa tulla tuulet ja tuiskut!

Kilpikonna-amigurumi

Pienten lasten äitiyden ja opiskelun yhdistäminen on hyvää keskeneräisyyden harjoittelua. Kun pikkuiset ovat kipeänä, opiskelu saa odottaa vuoroaan ja on keskityttävä pikku potilaiden sylittelyyn ja silittelyyn. Kiireettömässä hetkessä pyykkivuorten keskellä, pikku nuhanenä sylissä, voikin huomata olevansa keskeneräisyyden keskellä perillä, juuri oikeassa paikassa tässä maailmassa.

Käsitöitäkin minulla on aina samaan aikaan monta projektia käynnissä. Ne edistyvät pikku hiljaa vuorotellen - ja välillä ovat edistymättä. 

Joskus on ihana tehdä pieniä välitöitä, jotka valmistuvat nopeasti. Virkkasin pikkuriikkisen kilpikonna-amigurumin pienelle tytölle lahjaksi. Kilpikonnan saa kiinnitettyä reppuun tai takkiin koristeeksi tai avaimenperäksi. Jotain valmista ja täydellistä tässä keskeneräisessä maailmassa!

Numerokortit

Mistä on pienten tyttöjen kortit tehty? Napeista, kiiltokuvista, tarroista, timanteista, kukista, enkeleistä, leppäkertuista ja sydämistä.

Askartelimme Nappisilmän kanssa synttärikortit 2- ja 4-vuotiaille siskoksille, jotka viettivät yhdessä syntymäpäiviään. Leikkasin avautuvista korttipohjista numeroiden muotoiset avautuvat kortit, ja Nappisilmä sai vapaat kädet liimata niihin haluamiaan koristeita askartelulaatikosta.

Minusta nämä ovat ihan parhaita lasten askarteluja, joissa lapsi tarvitsee mahdollisimman vähän aikuisen ohjausta ja saa käyttää omaa luovuuttaan ja askarrella omaan tahtiinsa. Nappisilmä hyräili tyytyväisenä ja pohti välillä ääneen, mistä koristeista tytöt tykkäävät. Lapsen epäröimätön ja kritiikitön sommittelu on taito, jota aikuisena voi vain ihailla.