Meidän Pikkuveli on yksivuotias! Vietimme viikonloppuna hänen yksivuotissynttäreitään pienellä joukolla kummien ja isovanhempien kanssa.
Vastasyntynyt untuvainen linnunpoika on kasvanut vuodessa uteliaaksi pikkupojaksi, joka tutkii maailmaa. Nyt ihmettelen, että miten joskus on voinut edes olla aika, jolloin meillä ei vielä ole ollut Pikkuveljeä?
Yksivuotias Pikkuveli kävelee kuin pieni karhunpentu, katsoo pää kallellaan, taputtaa käsiään, vilkuttaa, menee piiloon verhon taakse, halaa, pussaa ja sanoo monta sanaa suomeksi ja persiaksi. Hänen tiedonjanonsa on ehtymätön, kun hän osoittaa esineitä pienellä sormellaan ja pyytää nimeämään niitä. Hän rakastaa ojentaa esineitä toisille ja sanoo "tiito!" eli kiitos. Hän tutkii kotia ja jättää jälkeensä pieniä sukkia, ja jatkuvasti on oltava valppaana, että "mitä sillä on taas suussa?!".
Pikkuveli sai mummulta ja papalta joululahjaksi panda-jakkaran, jonka pappa on nikkaroinut ja mummu maalannut. Eikö olekin ihana? Mummu ja pappa ovat tehneet yksilöllisen jakkaran jokaiselle lapsenlapselleen. Saimme jakkarasta idean 1-vuotissynttäreiden panda-teemaksi. Panda sopii hyvin Pikkuveljelle, joka on niin nallekarhumainen taapertaessaan ja jakaessaan karhuhalejaan.
Rakastan lastenjuhlien ideoimista! Askartelimme Pikkuveljen kädenjäljistä synttärikutsuiksi pandakortit. Kädenjäljestä jää muisto kutsukortin saajille, minkä kokoinen Pikkuveljen käsi oli 1-vuotiaana. Vastaavanlaisen pandan askartelimme viime vuonna isoveljen kädenjäljestä mummulle ja papalle kiitokseksi hoidosta, ja löydät halutessasi ohjeen täältä.
Leivoin 1-vuotiaallemme mansikkarahkakakun, jonka koristelin sokerimassalla pandakarhuksi. Meidän perheessä onnittelulaulu lauletaan suomeksi ja persiaksi. Pikkuveli itse oli hämmentynyt huomiosta ja laulusta ja pieni pää pyöri, kun hän katseli ympärilleen suurin silmin. Toiset isovanhemmat olivat videopuhelun kautta mukana laulamassa onnittelulaulua kotimaastaan käsin. Nappisilmä ja serkkupojat auttoivat Pikkuveljeä puhaltamaan ensimmäisen synttärikakkunsa kynttilän.
Pandamuffinsseihin sain idean Valkoinen talo tarinoi -blogista. Pandan kuono on vaahtokarkkia ja korvat ja silmien mustat ympärykset lakua. Tein muffinsseista oman version pursottamalla kermavaahtoa pandan kasvoihin turkiksi. Silmiin sain elävyyttä silmäkarkeilla.
Pikkuveljen kummi oli tehnyt ihanan enkelitaulun yksivuotislahjaksi. Taulussa on molemmat nappisilmät ja enkeli. Eikö olekin kaunis ja uniikki lahja? Luovalla kummilla on Instagram-tili @kuvitushannahalme ja häneltä voi tilata kuvituksia ja kalligrafiaa.
Lasten syntymäpäivät ovat merkkipaaluja, jotka herkistävät ja konkretisoivat sen, miten aika kuluu. Vauvat ovat minusta ihanimpia olentoja maailmassa ja äidin ja vauvan rakkaus on kauneinta rakkautta maan päällä. On haikeaa, että meillä ei ole enää vauvaa! Toisaalta, nyt meillä on hurmaava yksivuotias touhuilija! Ehkä voin kutsua häntä vauvaksi vielä kaksivuotiaaksi asti?
Äitiys on kasvattanut minua enemmän kuin mikään muu. Olen samalla väsyneempi kuin koskaan mutta onnellisempi kuin koskaan. Onnellisuus pienten lasten äitinä on sitä, että tunnen olevani juuri oikeassa paikassa tässä maailmankaikkeudessa, eikä minua tarvita missään niin paljon kuin mitä pienet poikani tarvitsevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti