sunnuntai 11. elokuuta 2019

Toteutuneita unelmia ja neulontaa laiturilla

Neulontaa ja kahvia laiturilla järven rannalla

Ovatko unelmasi toteutuneet? 
On olemassa suuria, elämänmittaisia unelmia, kuten elämäntehtävä, oman paikan löytäminen, parisuhde ja lapset. Olen onnekas, kun isoimmista unelmistani suurin osa on toteutunut. Elämä tuntuu omannäköiseltä ja tunnen arjessa olevani juuri oikealla paikalla. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin ja tieni on ollut välillä kivinenkin. Ilman umpikujia en kuitenkaan olisi nyt tässä ja näin kiitollinen kaikesta, mitä minulla nyt on. 

Viimeisin suurista toteutuneista unelmistani on Pikkuveli! Ajatella, että olen saanut jo toisen näin ihanan pojan! Ruskeat nappisilmät seuraavat uskollisesti jokaista liikettäni, kun teen kotitöitä. Kun huomaan vauvan katseen, hymy leviää hänen pyöreille kasvoilleen. Onnellinen, luottavainen, hampaaton hymy, ja iloinen kujerrus. Jos ajan voisi pysäyttää, jäisin tähän kesään. Vauva-arjen väsymyksestä ja sotkuisesta kodista huolimatta elämällä ei voi olla mitään ihanamapaa annettavaa!

Voiko olla uskollisempaa kuin vauvan katse?

Suurten, elämänmittaisten unelmien lisäksi on pienempiä unelmia. Kevättalvella kesää odottaessani unelmoin, että kesällä istuisin järven rannalla laiturilla neulomassa. Kuvittelin, että minulla olisi kukkaseppele päässä, kahvikuppi vierellä ja kuuntelisin aaltojen liplatusta. Aaltojen ääni on yksi rauhoittavimmista äänistä ja neulominen yksi rentouttavimmista puuhista, mitä tiedän. 

Pienten lasten äitinä minulla on harvoin aikaa istua neulomassa yhtään missään, mutta halusin kuitenkin toteuttaa tämän unelman, ennen kuin kesä on ohi. Pientenkin unelmien toteuttaminen saa elämän tuntumaan onnelliselta ja omannäköiseltä. Tein kukkaseppeleenkin niittykukista niin kuin olin haaveillut. Tämän hetken muisto lämmittää varmasti talven pakkasilla, samoin kuin laiturilla neulomani peitto lämmittää Pikkuveljeä. 


laiturilla järven rannalla



2 kommenttia:

  1. Tää oli jotenkin erityisen ihana teksti. Kiteytit niin hyvin sanoiksi paljon sellaista, mitä itsekin on tullut mietittyä. On iso lahja ett osaa etsiä onnen pienistä asioista. Mutta se ehkä edellyttää, että ne isot palaset ovat ensin kunnossa, tai ainakin jokin niistä? Luulen kuitenkin, että ne isotkin jo saavutetut unelmat voivat särkyä ja menettää hohtonsa, jos ei osaa nähdä onnea pienissä asioissa. No tää oli tällasta tajunnanvirtaa, en tiedä yhtään saitko kiinni? :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Katri kommentista ja viisaiden ajatustesi jakamisesta! Olen iloinen että kirjoitukseni on herättänyt ajatuksia!
    Olen toteuttanut pieniä unelmiani jo silloin, kun isoimmat unelmani eivät olleet vielä toteutuneet. Mutta viime vuosina ehkä osittain oma ikäni, ja osittain pienten lasten kanssa eläminen ovat auttaneet elämään entistä enemmän hetkessä ja näkemään onni pienissä asioissa. Arjessa on olo, että olen vihdoin perillä ja kotona, eikä ole kiire mihinkään. Osittain siihen on vaikuttanut myös elämänkokemukseni, asumiseni aikaisemmin Afrikassa, ja eri puolilta maailmaa tulleiden ihmisten parissa eläminen Suomessa. Se muistuttaa, että olemme tosi etuoikeutettuja ja onnekkaita.
    Osittain siihen on vaikuttanut myös tietoinen elämän rauhoittaminen.
    Ja toisaalta pienten lasten äidillä vapaa-aikaa on niin harvoja ja lyhyitä hetkiä, että ne hetket tuntuvat entistä merkityksellisemmiltä ja ne haluaa käyttää juuri omalla tavalla.

    VastaaPoista

Luetuimmat blogipostaukset